man

Julkinen sektori terävöittää fokustaan

Miten julkinen sektori voi varautua mahdolliseen laskusuhdanteeseen? Keskittymällä ydintoimintaansa, vastaa Ruotsin Alvestan kunnanjohtaja Eric Rydén

Tähän saakka on sanottu, että julkinen sektori ei lähtökohtaisesti seuraile elinkeinoelämän suhdanteita, mutta ne vaikuttavat toki välillisesti verotulojen menetyksen ja kustannusten kasvun kautta.

– Nyky-yhteiskunnassa on selvästi havaittavissa julkisen sektorin ja elinkeinoelämän sulautumista, ja vuorovaikutuksen kasvu kasvattaa myös keskinäistä riippuvuutta. Tämän vuoksi vallitseva suhdanne vaikuttaa julkiseen sektoriin mitä suurimmassa määrin, Eric Rydén sanoo.

ESIMERKIKSI Ruotsin 290 kuntaan ja niiden toimintaan vaikuttavat luonnollisesti monet tekijät. Laskusuhdanne rokottaa kunnan elinkeinoelämää, mistä taas kärsivät kuntalaiset. Työttömyyden kasvu vähentää verotuloja ja heikentää siten tukea tarvitsevien asemaa.

– Kuntiin vaikuttavat myös muut suhdanteet, kuten väestökehitys. Kasvu pysähtyy, kun syntyvyys on alhainen ja yritykset ovat entistä haluttomampia sijoittautumaan uusille paikkakunnille. Asukasluvun kasvattaminen ja yritysten houkuttelu ovatkin aina kuntien prioriteetteja, Eric Rydén sanoo.

Kunnan tehtävänä on antaa asukkailleen tehokasta ja laadukasta palvelua. Tuloksia mitataan toki toiminnallisin mittarein, mutta kustannusfokusta ei pidä silti unohtaa.
Eric Rydén toteaa laskusuhdanteen kasvattavan tuottavuus- ja tehokkuuspaineita.

– Kunnan toiminta on jäykempää kuin yritystoiminta. Me emme voi korottaa veroja lyhyellä varoitusajalla vain siksi, että sattuu olemaan laskusuhdanne. Niinpä meidän on keskityttävä ydintoimintaan ja etsittävä vaihtoehtoisia ratkaisuja esim. tukipalveluiden järjestämiseksi.
Dagens Samhälle -lehden tekemien laskelmien mukaan Alvesta on Ruotsin normaalein kunta. Alvesta päätyi 34 kriteeriä tarkasteltaessa lähimmäksi maan keskiarvoa.

– Alvesta on paljolti perinteinen kunta, jossa käytännössä kaikki kunnallinen palveluntuotanto hoidetaan itse 1 500 työntekijän voimin. Meillä on miljardin kruunun luokkaa oleva vuosiliikevaihto, asukkaita 20 000 ja oman arviomme mukaan erittäin hyvät kuntapalvelut ja hyvää yhteistyötä paikallisen elinkeinoelämän kanssa.
Eric Rydén ei kuitenkaan tarvittaessa karta uudenlaista ajattelua.

– Taloudellisen paineen kasvu lisää automaattisesti vaihtoehtoisten ratkaisujen kiinnostavuutta. Esimerkkeinä mainittakoon tiettyjen palvelujen ulkoistaminen yksityisille tai sen mahdollistaminen, että omat työntekijät voivat ottaa tietyn osan toiminnasta vastuulleen.
Kunnan vastuu ei toki muutu, mutta rooli kylläkin.

– Jos suunnitelmissa on omasta palvelutoiminnasta luopuminen, on tärkeää kehittää tilaajaosaamista. Rahoitushan säilyy ennallaan, vaikka palveluista vastaisi ulkopuolinen toimittaja.
Coorin liiketoiminnan kehityksessä työskentelevällä Stefan Karlssonilla on monivuotinen kokemus kuntajohtamisesta ja kunnallisista esimiestehtävistä. Hänen mukaansa kunnilla on suuri vastuu ja yhä heikommat eväät siitä selviämiseen. Ydintoimintaan keskittymisestä tuleekin koko ajan tärkeämpää.

– Asukkaat vaativat kunnallisilta palveluilta yhä enemmän, joten palveluiden tehokkuuden ja kustannustehokkuuden tulee olla huipussaan. Tämä saakin jatkossa yhä useammat kunnat ulkoistamaan palvelut Coorin kaltaisille palveluntoimittajille.

– Me olemme palveluasiantuntijoita ja voimme hyötyä suurista volyymeista, ammattitaitoisesta kehitystyöstä sekä tukipalvelujen ohjauksesta. Kunnalliseen palveluntuotantoon verrattuna meillä on myös se etu, että voimme yhdistää julkisen ja yksityisen sektorin palveluntoimituksen, Stefan Karlsson sanoo.

Eric Rydén uskoo, että tämä kehitys voi olla suotuisa kunnille.
– Kun ulkoisten toimijoiden panos kasvaa, myös omaan toimintaan kohdistuvat vaatimukset kasvavat. Tämä lisää kuntien toiminnan ammattimaisuutta.

Julkinen sektori terävöittää fokustaan

Tietoruutu

Julkinen sektori kattaa valtion, kuntien ja seurakuntien toiminnan. Ruotsin elinkeinoelämän 15 suurimmasta yrityksestä 10 on julkiselta sektorilta. Valtio, kunnat ja maakunnat omistavat 90 miljoonaa neliömetriä toimitiloja, joiden hoito ja omistus maksavat 90 miljardia kruunua vuodessa. Noin 30 000 asukkaan kunnan vuosiliikevaihto on arviolta 1,5 miljardia kruunua, josta palvelusektorin osuus on noin 300 miljoonaa.

Jos sinulla on kysymyksiä tai haluat lisätietoja, ota yhteyttä Stefan Karlssoniin, stefan.karlsson@coor.com tai puhelimitse, +46 8 553 959 03