Anni Toikka

Coor luo älykästä yrityskulttuuria

Coorin toiminnan yhtenä avaintekijänä on asiakkaan palveluntoimituksen jatkuva kehittäminen – niin pienillä kuin suurillakin parannuksilla. Coor on jo jonkin aikaa kerännyt aktiivisesti ja järjestelmällisesti parannusehdotuksia koko organisaatiolta. Onnistuminen edellyttää johtoryhmän määrätietoista työskentelyä sekä ilmapiiriä, joka kannustaa luovuuteen.

Anni Toikka vastaa jatkuvan parannustyön koordinoinnista Coorin Suomen-maayksikössä. Hänen mukaansa parannustyöhön on saatava mukaan koko organisaatio, niin johto kuin työntekijätkin.

– Monet ideat ja parannusehdotukset syntyvät juuri päivittäisessä asiakastyössä. Pyrimme eri tavoin hyödyntämään nämä ideat ja meissä jokaisessa piilevän luovuuden.

Coorin parannustyötä vauhdittavat erityiset parannusvalmentajat, jotka valmentavat viiden–kymmenen hengen tiimejä.

– On tärkeää luoda tiimiin dynamiikkaa ja ilmapiiri, jossa kaikki saavat äänensä kuuluviin. Parannusvalmentajat eivät ole esimiehiä vaan ihmisiä, jotka pitävät muutoksista ja ymmärtävät niiden arvon. Tärkeää on myös se, että tiimillä on valtuudet ideoidensa toteuttamiseen ja että esimiehet uskaltavat antaa liikkumavaraa, Toikka sanoo.

Kaikki kokemukset osoittavat, että menestyksekäs ideointi- ja parannustyö perustuu järjestelmällisyyteen, mutta työn rakenteen ei Anni Toikan mukaan tarvitse olla kovin mutkikas.

– Yksinkertaisena esimerkkinä ovat ideataulut, joihin työntekijät kirjoittavat ideansa. Tiimiläiset tapaavat kerran viikossa taulun ääressä keskustellakseen toimenpiteistä ja käynnistääkseen niitä. Tämä tarkoittaa sitä, että toteuttava organisaatio asettaa vaatimuksia esimiehille, eikä toisinpäin.

– Mitä paremmin tiimit tekevät työnsä, sitä suuremmat valtuudet he saavat. Tavoitteena on, että tiimeistä tulisi mahdollisimman itsenäisiä. Sitoutuminen luo myönteistä osallisuutta, ja työntekijöillä on entistä suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa arkeensa, Toikka toteaa.

Vuonna 2010 otettiin käyttöön myös parannustyön seurantajärjestelmä Actio. Järjestelmä on avoin koko henkilöstölle, ja se sisältää toimenpidesuunnitelmia ja reaaliaikaisia tunnuslukuja. Parannustyötä seurataan ja tilastoidaan Coorissa kuukausittain eri organisaatiotasoilla, mikä edistää henkilöstön sitoutumista ja luovuutta.

– Eri tiimien ja asiakkuuksien välillä on nähtävissä selvää kilpailuhenkeä, vaikka ehdotusten määrässä onkin suuria työntekijäkohtaisia eroja. Parannusehdotukset ovat lisääntyneet merkittävästi sen jälkeen, kun aloimme mitata ja seurata niiden määrän kehittymistä. Vuonna 2010 Actioon syötettiin yhteensä lähes 20 000 ehdotusta, jotka hyödyttävät asiakkaitamme eri tavoin.

Anni Toikka korostaa, ettei parannustyössä ole henkilökohtaisia taloudellisia kannustimia, vaan kyseessä on kollektiivinen prosessi. Työn käyttövoimana on oman arjen ja asiakkaiden palveluntoimituksen parantaminen.

– Lupaamme asiakkaillemme toimittaa älykästä palvelua, jota jatkuvasti kehitetään ja mukautetaan heidän tarpeidensa ja ydintoimintansa mukaan. Parannustyö on siis liiketoiminnan kannalta kriittinen prosessi, joka auttaa meitä pitämään lupauksemme.

Toikan mielestä Coor on löytänyt toimivalle parannustyölle oikean muodon ja luonut perustan vahvalle parannuskulttuurille. Menestyksen salaisuutena on parannustyön yksinkertaisuus ja luontevuus sekä koko henkilöstön sitouttaminen.

– Olemme päässeet pitkälle, mutta tekemistä riittää toki yhä. Meidän pitäisi muun muassa selkeyttää parannusehdotusten ja niiden tuoman asiakashyödyn esittelyä. Seuraavaksi aiomme yhdistää parannustyön nykyistä paremmin asiakkaan liiketoimintahaasteisiin ottamalla käyttöön strategiset kehityssuunnitelmat. Tähän keskitytään vuonna 2011, Anni Toikka toteaa.

Tavoite on selkeä: Coorin tulee olla oma-aloitteinen yhteistyökumppani, joka luo asiakkailleen selkeää lisäarvoa tarjoamalla jatkuvasti entistä parempaa ja älykkäämpää palvelua.

Jos haluat lisätietoja Coorin jatkuvasta parannustyöstä,

ota yhteyttä Anni Toikkaan puhelimitse, 010 234 3501, tai sähköpostitse, anni.toikka@coor.com

Lue lisää:

Aikaisempia artikkeleita, joissa käsitellään Coorin parannustyötä:

Lue artikkeli ”Coor ottaa hyvät ideat hyötykäyttöön” Novasta nro 1/2010

Lue artikkeli "Henkilöstön luovuus poikii kannattavia ideoita" Novasta nro 1/2010

Lue artikkeli "Luovuudella menestykseen" Novasta nro 3/2008