illustration

Kestävä kehitys – mitä väliä?

Kestävän kehityksen suosituimman määritelmän esitteli vuonna 1981 amerikkalainen ympäristötieteilijä ja kirjailija Lester Brown. Määritelmän mukaan kestävä kehitys täyttää nykyisten sukupolvien tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia täyttää omat tarpeensa.

Tuolloin monet pitivät määritelmää vaikeaselkoisena, mutta nykyisin on toisin. Liiketoiminnan kehitysjohtaja Tuomas Vaalto toteaa, että aiheesta on tullut yhä tärkeämpi ja yleisempi myös monissa tarjouskilpailuissa.

– Aktiivinen kestävän kehityksen edistäminen on nykyisin selviö ja usein myös välttämätöntä suurille yrityksille ja organisaatioille. Kimmoke voi tulla kuluttajilta, asiakkailta, etujärjestöiltä, viranomaisilta, medialta, henkilöstöltä tai vaikkapa hallituksen jäseniltä. Nykyään kestävyyskysymyksiä painotetaan myös käyttäjä-, kiinteistö- ja teollisuuspalveluissa, mikä näkyy selvästi tarjouseritelmistä.

Kestävän kehityksen kenttä on kuitenkin laaja, ja asiakkailla on erilaiset painopistealueet. Suurissa tarjouskilpailuissa toimittajilta edellytetään usein tiettyä vähimmäistasoa, jotta ne edes voisivat osallistua.

Tällä hetkellä kestävän kehityksen saralla keskitytään laatuun sekä terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristöön (HSE). Alihankkijoiden käytössä painotetaan toimittajaohjausta, ja välillä korostuvat myös sosiaaliseen vastuuseen liittyvät asiat. Tuomas Vaalto näkee eroja julkisen ja yksityisen sektorin välillä.

– Julkisissa tarjouskilpailuissa toimittajalta vaaditaan usein kansainvälisten ISO-standardien mukaisia laatu- ja ympäristösertifikaatteja. Yksityinen sektori ei sen sijaan aina vaadi sertifikaatteja, mutta välillä yritykset vaativat käytännön työltä jopa standardeja enemmän.

Varsinkin teollisuudessa panostetaan vahvasti ympäristöön sekä työterveyteen ja työturvallisuuteen. Kestävä kehitys on monesti tarjousten vertailuperusteena, ja sillä saattaa olla merkittävä vaikutus toimittajan valintaan.

– Teollisuus asettaa yleensä kovempia vaatimuksia kuin muut sektorit. On pikemmin sääntö kuin poikkeus, että teollisuuden tarjouksiin pitää liittää esimerkiksi HSE-politiikka ja -suunnitelmat, Tuomas Vaalto sanoo.

Toimittajan on kyettävä hallitsemaan erilaisia asiakasvaatimuksia ja painopistealueita. Coorille on selviö, että meidän on sopeuduttava asiakkaiden kiristyviin vaatimuksiin. Tuomas Vaallon mukaan periaatteena on, että Coor noudattaa asiakkaan vaatimuksia, jos ne ovat Coorin omia vaatimuksia tiukempia. Coorin vaatimuksia taas noudatetaan silloin, jos ne ovat tiukempia kuin asiakkaan.

– Meidän on luonnollisesti sovitettava omat standardimme asiakkaiden vaatimuksiin, mikä vaatii kehityksen tarkkaa seurantaa.

Suurilla palveluntoimittajilla on usein paremmat mahdollisuudet valvoa hankintoja, toimittajia, ympäristövaikutuksia sekä liiketoiminnan etiikkaa ja työnantajavastuuta. Toimittajan on aina kuljettava tasatahtia asiakkaan kanssa.

– Oman käsitykseni mukaan Coorilla on hyvin pullat uunissa, ja tämä näkyy varsinkin tarjouskilpailuissa. Kestävän kehityksen saralla on kuitenkin tärkeää priorisoida ja valita muutamia seikkoja, joilla profiloidutaan. Coor on valinnut ekologisen kestävyyden, ja meillä on ainoana palveluyhtiönä tarjota kaikki tukipalvelut kattava ympäristötarkastus. Monet muut toimittajat tarjoavat esimerkiksi vihreitä siivouspalveluita, mutta kukaan ei toimi yhtä kokonaisvaltaisesti kuin me.

Kun Tuomakselta kysyy parannuskohteista, vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä:

– Seuraamme kehitystä silmä kovana ja kuulostelemme asiakkaiden tarpeita. Juuri nyt keskitymme varsinkin työympäristöön, jossa monilla asiakkailla on hyvin tiukat vaatimukset. Coor haluaa vastuullisena toimittajana olla samalla viivalla asiakkaiden kanssa, ja siksi olemme päättäneet panostaa juuri tähän alueeseen, Tuomas Vaalto sanoo.

Tuomas Vaalto

liiketoimintayksikön johtaja

+358 10 234 3537

tuomas.vaalto@coor.com