Lisää (ilmasto)viisautta työpaikalle

Vuosittain syntyy valtavasti ruokahävikkiä kaupoissa, ravintoloissa sekä kodeissa ja työpaikoilla. Kyse on mittavasta ympäristöongelmasta, jolla on isoja seurauksia. Muutos on kuitenkin mahdollinen, ja hävikkiasiantuntija Andreas Jakobsson tuntee keinot.

Liian ruma?

Suuri osa hävikistä johtuu ulkonäöstä ja muodosta. Esimerkiksi porkkanoiden vuosituotannosta menee hukkaan 25–30 prosenttia.

– Käyrien tai ”kaksijalkaisten” porkkanoiden karsastaminen on turhaa. Porkkanoiden ei tarvitse olla kauniita ja suoria, mutta ruokakaupat tuntuvat suorastaan kilpailevan vihannesten ulkonäöllä, sanoo Andreas Jakobsson. Hän on luennoitsija ja ruokahävikkiongelmaa luotaavan Svinnlandet-kirjan kirjoittaja.

”Se ratkaisisi monta ympäristöongelmaa”

YK on asettanut kestävän kehityksen tavoitteen, jonka mukaan ruokahävikki tulisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Sen saavuttaminen tekee tiukkaa.

– Ruokahävikistä puhutaan paljon, monia toimia toteutetaan, ja ihmisistä tulee yhä tiedostavampia. Eniten toimia vaaditaan kuitenkin suurilta elintarvikeyrityksiltä. Ruokahävikkiä ei todennäköisesti saada puolitettua vuoteen 2030 mennessä, mutta jos saataisiin, se ratkaisisi monta ympäristöongelmaa, Jakobsson sanoo.

Lisää (ilmasto)viisautta työpaikalle

– Paras vinkki on tietysti se, että ruokaa ei heitetä lainkaan roskiin, Andreas Jakobsson sanoo. Jos työpaikalla tehdään aktiivinen päätös asiasta, se saattaa muuttaa asennoitumista, lisätä tietoisuutta ja muuttaa tilannetta.

Ottakaa mallia kouluilta

Koulut ovat hyviä esikuvia. Eräässä koulussa ruokahävikin vähentäminen alkoi sattumalta, kun tarjottimet poistettiin käytöstä töhrimisongelman vuoksi. Se vähensi merkittävästi myös ruokahävikkiä, koska oppilaat ottivat aiempaa vähemmän ruokaa ja serviettejä. Nyt koulu on kehittänyt työtä ottamalla käyttöön hävikkivaa’an, josta oppilaat näkevät oman hävikkinsä.

Mitatkaa ja kisatkaa!

Kaikilla työpaikoilla voidaan tehdä paljon ruokahävikin vähentämiseksi. Keinovalikoimaan kuuluu vaikkapa kaikkien korihedelmien syöminen sekä lähiseudun lounasravintoloiden haastaminen mukaan hävikkitalkoisiin.

IKEA ilmoitti maaliskuussa 2018 säästäneensä hävikkipanostuksellaan miljoona ateriaa vuodessa. Salaisuus? Sitoutunut henkilöstö ja helppo tekninen ratkaisu, joka mittaa ruokahävikkiä ja raportoi siitä. – Kun kerran kollegojen kanssa voi kilpailla askelmittarien lukemilla, miksei sitten ruokahävikin vähentämisessä?, Andreas Jakobsson kysyy.

  • 1970-luku

    Parasta ennen -päiväysten käyttöönotto johti siihen, että ruoan syömäkelpoisuutta lakattiin yleisesti arvioimasta haistamalla ja maistamalla. Sitä ennen Pohjoismaissa syntyi huomattavasti vähemmän hävikkiä.

  • 1 095 juustohampurilaista

    Pohjoismaissa heitetään roskiin keskimäärin 130 kiloa ruokaa henkeä kohti vuodessa. Se vastaa kolmea juustohampurilaista päivässä.

  • 1/3

    Jopa kolmasosa kaikesta maailman koko ruoantuotannosta päätyy roskiin.