Tekoälyn suurin mullistus tapahtuu kiinteistöjen arjessa

Uusi pohjoismainen tutkimus: tekoälyn suurimmat hyödyt kiinteistöpalveluissa syntyvät rakennusten, työympäristöjen ja palveluiden päivittäisessä toiminnassa, eivät työntekijöiden käyttämissä sovelluksissa.

Tekoälykeskustelu pyörii usein ChatGPT:n, Copilotin ja digitaalisten avustajien käytön ympärillä. Coorin uusi pohjoismainen tutkimusraportti osoittaa kuitenkin, että tekoälyn merkittävin vaikutus kiinteistöpalvelualalla tapahtuu kulissien takana, osana rakennusten, työympäristöjen ja palveluiden päivittäistä hallintaa.

Tekoäly ei ainoastaan auta työntekijöitä kirjoittamaan sähköposteja tai laatimaan esityksiä nopeammin. Sen suurin potentiaali löytyy tuhansista operatiivisista prosesseista, jotka mahdollistavat rakennusten tehokkaan ylläpidon, turvallisuuden, energiatehokkuuden ja palveluiden sujuvan toiminnan. 

"Kun kiinteistönhoitaja ohjataan ennakkohuoltotehtäviin oikea-aikaisesti, kun siivous toteutetaan eri tiloissa todellisen käyttöasteen mukaan tai kun kiinteistö toimii energiatehokkaammin kuin ennen, harva ajattelee tekoälyn olevan taustalla. Samalla tekoälyllä on kyky siirtää ja analysoida tietoa eri järjestelmien välillä. Juuri näissä arjen prosesseissa piilevät kuitenkin suurimmat hyödyt", sanoo Coor Suomen liiketoimintayksikön johtaja Antti Hynynen.  

Tekoäly siirtyy työpöydältä konehuoneeseen 

Raportti perustuu noin 500 kiinteistöjohtamisen ja kiinteistöpalvelualan päättäjän sekä 500 toimihenkilön vastauksiin Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa. Tulokset osoittavat, että tekoäly on nopeasti siirtymässä hypestä ja pilottihankkeista käytännön liiketoiminnan kehittämiseen. Kehitys on kuitenkin epätasaista: vain 15 prosenttia päättäjistä kertoo organisaationsa investoivan aktiivisesti tekoälyyn ja laajentavan sen käyttöä, kun taas 31 prosenttia ei vielä hyödynnä tekoälyä millään kiinteistöpalveluiden osa-alueella. 

Tutkimuksen mukaan suurin potentiaali löytyy tekoälyn integroimisesta suoraan operatiivisiin prosesseihin. Tekoäly voi esimerkiksi: 

  • analysoida miljoonia operatiivisia datapisteitä ja tunnistaa ihmisiltä huomaamatta jääviä ilmiöitä 
  • ennakoida kunnossapitotarpeita ennen vikojen syntymistä 
  • suunnitella siivousta rakennusten todellisen käyttöasteen perusteella 
  • automatisoida monimutkaisia hallinnollisia prosesseja 
  • optimoida energiankulutusta ja resurssien käyttöä useissa kiinteistöissä samanaikaisesti. 

Yhteistä näille ratkaisuille on se, että niiden vaikutukset näkyvät parempana palvelukokemuksena, tehokkaampana toimintana ja resurssien järkevämpänä hyödyntämisenä, vaikka käyttäjät eivät välttämättä huomaa tekoälyä lainkaan 

Suurin haaste ei ole teknologia 

Raportti osoittaa, että tekoälyn hyödyntämisen suurimmat esteet eivät liity teknologiaan. 

Merkittävimmiksi haasteiksi nousevat osaamisvaje, epäselvät vastuut, puutteellinen datan laatu sekä järjestelmät, jotka eivät toimi saumattomasti yhdessä. Siksi seuraava askel ei ole uusien tekoälysovellusten hankkiminen, vaan teknologian integrointi olemassa oleviin prosesseihin, dataan ja toimintamalleihin. 

”Moni ajattelee tekoälyn olevan ennen kaikkea teknologinen kysymys. Todellisuudessa kyse on toiminnan kehittämisestä. Eniten arvoa tekoälystä saavat ne organisaatiot, jotka osaavat parhaiten yhdistää sen dataansa, prosesseihinsa ja henkilöstönsä osaamiseen”, Hynynen sanoo. 

Kun tekoälyä otetaan käyttöön työympäristöissä, rakennuksissa ja turvallisuuskriittisissä ympäristöissä, korostuvat myös luottamukseen, yksityisyyteen, hallintaan ja ihmisen valvontaan liittyvät kysymykset. Raportissa painotetaan, että tekoälyä tulee kehittää ja hyödyntää vastuullisesti sekä varmistaa selkeä omistajuus, läpinäkyvyys ja hallittavuus. 

Tutkimuksen keskeiset havainnot 

Tekoäly siirtyy pilottivaiheesta käytännön toimintaan 
Kiinteistöpalvelualan organisaatiot etenevät yksittäisistä kokeiluista konkreettiseen liiketoiminnan kehittämiseen, vaikka kypsyystaso vaihtelee edelleen merkittävästi. 

Suurin arvo syntyy operatiivisessa toiminnassa 
Tekoälyn merkittävin potentiaali löytyy datan, järjestelmien ja työnkulkujen hyödyntämisestä päivittäisen toiminnan kehittämisessä. 

Tekoälystä tulee uusi operatiivinen kyvykkyys 
Oikein hyödynnettynä tekoäly tukee suunnittelua, priorisointia, palvelutuotantoa ja reaaliaikaista päätöksentekoa. 

Menestys riippuu organisaatiosta, ei teknologiasta 
Osaaminen, datan laatu, hallintamallit, integraatiot ja selkeä omistajuus ratkaisevat sen, kuinka paljon arvoa tekoälystä saadaan. 

Luottamus ja valvonta ovat keskeisessä roolissa 
Kun tekoälystä tulee osa työympäristöjä ja rakennuksia, sitä on käytettävä vastuullisesti, läpinäkyvästi ja selkeiden pelisääntöjen mukaisesti. 

Tutkimuksesta 

Tutkimus on osa Coorin Join the Workplace Revolution -raporttisarjaa ja tarkastelee, miten tekoäly muuttaa kiinteistöjohtamista ja kiinteistöpalveluita Pohjoismaissa. Tutkimus yhdistää kvantitatiivista kyselyaineistoa, toimialan näkemyksiä ja case-esimerkkejä. Tutkimukseen osallistui noin 500 kiinteistöjohtamisen ja kiinteistöpalveluiden päättäjää sekä 500 toimihenkilöä Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Suomesta. 

Coor on yksi Pohjoismaiden johtavista kiinteistöpalveluyrityksistä. Yhtiö työllistää noin 12 000 henkilöä ja tuottaa palveluratkaisuja, jotka luovat arvoa ihmisille ja yrityksille kaikkialla Pohjoismaissa. 

Coorin uuden tutkimuksen mukaan tulevaisuuden suurimmat hyödyt kiinteistöpalveluissa eivät välttämättä synny niistä tekoälytyökaluista, joita työntekijät käyttävät työpöydällään. Ne syntyvät tekoälyratkaisuista, jotka analysoivat dataa, priorisoivat tehtäviä ja optimoivat palvelutuotantoa taustalla usein käyttäjien huomaamatta.