1. Fyysinen terveys
Useimmat yritykset tietävät, että henkilöstön hyvä suoriutuminen edellyttää terveyspanostuksia. Harvempi tulee kuitenkaan ajatelleeksi, että henkilöstön fyysiseen terveyteen investoiminen on investointi tulevaan. Tekemättömästä työstä koitui Suomen yksityiselle ja julkiselle sektorille arviolta noin 6,4 miljardin euron vuosikustannus vuonna 2017. Yritykset voivat siis säästää selvää rahaa investoimalla työkykyä ylläpitävään toimintaan. Esimerkkeinä voidaan mainita treenimahdollisuus lounastunnilla, ergonomisten työvälineiden tarjoaminen sekä juoksumattojen tai kuntopyörien hankkiminen työpaikalle.
2. Psyykkinen terveys
Mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot lisääntyivät Suomessa vuonna 2018 puolella miljoonalla päivällä, ja työelämässä suurena riskitekijänä on stressi. Pakettiratkaisuja ongelmaan ei ole tarjolla, vaan keinovalikoiman pitää olla monipuolinen. Työhyvinvointia ja henkistä tasapainoa voidaan tukea vaikkapa virtuaalitodellisuutta hyödyntävällä meditaatiolla. Työn ja vapaa-ajan nykyistä vahvempi integrointi taas voi auttaa lievittämään yksityiselämän stressitekijöitä. Mitä jos auton voisi huollattaa pysäköintihallissa työaikana, aulapalvelusta voisi noutaa yksityisiä paketteja tai lounasravintolasta voisi napata mukaan illallista?
Tiesitkö tämän?
Tiesitkö tämän?:
WHO:n mukaan mielenterveysongelmat ovat iästä ja sukupuolesta riippumatta suurimpia yksittäisiä sairauden ja työkyvyttömyyden aiheuttajia niin rikkaissa kuin köyhissäkin maissa. EU-parlamentti hyväksyi vuonna 2009 mielenterveyttä koskevan päätöslauselman, jossa on 50 kohtaa. Niistä kahdeksan koskee työelämää. Suomessa mielenterveyshäiriöt nousivat vuonna 2018 ensimmäistä kertaa tuki- ja liikuntaelinsairauksia yleisemmäksi syyksi saada sairauspäivärahaa. Kela maksoi joka päivä 4,6 miljoonaa euroa sairauspäivärahaa mielenterveyshäiriön perusteella.
3. Sosiaalinen terveys
Yougov-tutkimusyhtiö julkisti tänä vuonna tutkimuksen asioista, joita ihmiset eniten arvostavat työpaikallaan. Jopa 66 % ilmoitti arvostavansa eniten hyviä kollegoja. Heti perässä tuli kokemus siitä, että omasta työstä on hyötyä yhteiskunnalle tai että se auttaa parantamaan maailmaa. Yritysten tulisi näin ollen tarjota henkilöstölleen yhteinen visio ja osoittaa vastuullisuutta säilyttääkseen vetovoimansa työmarkkinoilla. Samalla henkilöstöä pitäisi kehittää. Joko teillä on määritelty yhteiset arvot ja tiedotettu niistä selkeästi ulkopuolisille? Ja ennen kaikkea: onko arvoista viestitty henkilöstölle, ja millä tavoin arvoja noudatetaan jokapäiväisessä työssä?
4. Ympäristön terveys
Työterveydestä puhuttaessa tavataan yhä keskittyä vain fyysiseen terveyteen. Kehon kaltaiseen konkreettiseen asiaan onkin helpompi keskittyä kuin abstraktimpaan mieleen. Usein tapaa silti unohtua, että ympäristö on asia, jossa nivoutuvat yhteen sekä fyysinen että psyykkinen puoli. Nykyään on tarjolla paljon innovaatioita, kuten viherseiniä, jotka parantavat ilmanlaatua ja auttavat ihmisiä suoriutumaan paremmin. Aisteja voidaan stimuloida myös valosuunnittelun keinoin, ja ilmansuodattimiin voidaan lisätä viruksia tappavia aineita. Työpaikan lähellä olisi myös hyvä olla viheralueita, jotka mahdollistavat lyhyet hengähdystauot. Kannattaa siis pohtia, millaisin ratkaisuin omalla työpaikallanne voitaisiin parantaa henkilöstön hyvinvointia.
5. Johdon sitoutuminen
Pitkien sairauspoissaolojen yhtenä pääsyynä on työn jäsentymättömyys. Kun rajoja ei ole asetettu, henkilöstö alkaa ylisuoriutua ilman kiitosta tai riittävää palautumista. Johto ja esimiehet ovat avainasemassa, koska heidän tulee määritellä selkeät roolit ja tehtävät sekä antaa kiitosta hyvin tehdystä työstä. Miten teidän yrityksessänne kehitetään organisaatiorakennetta ja -kulttuuria? Entä miten odotuksista viestitään henkilöstölle? Osataanko teillä kuunnella terveyteen liittyviä tarpeita, vai tuppaako se unohtua kiireen keskellä? Yritysjohdon tulisi luoda ilmapiiriä, jossa terveysasiat ovat aktiivisesti esillä. Työterveyden tulisi lisäksi olla korkealla yritysjohdon asialistalla.