”Psykologia ei ole vain hoitoa, se on myös työväline”
Työntekijä saa usein työpaikaltaan tietokoneen, mutta pitäisikö hänen saada myös työkalut mielensä hyvinvoinnin edistämiseksi työelämässä?
Mielen hyvinvoinnin tärkeys tunnistettu
Coorin teettämässä Join the Workplace Revolution -kyselytutkimuksessa 500 pohjoismaiselta yrityspäättäjältä ja 500 työntekijältä kysyttiin heidän näkemyksiään tulevaisuuden työympäristöistä. Yrityspäättäjät kertoivat työntekijöiden mielen hyvinvoinnin olevan lähivuosien tärkein painopistealue.
Vastaus ei yllätä psykologi Sofia Viottia, joka konsultoi työkseen työnantajia työntekijöiden hyvinvointiin, kehittymiseen ja suorituskykyyn liittyvissä asioissa. Hän on iloinen siitä, että yhä useammat työnantajat puhuvat mielen hyvinvoinnista, mutta näkee myös, että asioiden käsittely aloitetaan usein liian myöhään.
– Asiat ovat hiljalleen muuttumassa, mutta tähän saakka psykologiin on otettu usein yhteyttä silloin, kun voidaan jo huonosti. Huonosti voiva työntekijä on ehkä lähetetty työterveyspsykologille tai työpaikalle on kutsuttu inspiroiva puhuja nopean ratkaisun toivossa.
Miten mielen hyvinvointia voidaan edistää?
Join The Workplace Revolution -raportista käy ilmi, että psykososiaalisen työympäristön merkitys on kasvussa. Työnantajat haluavat kehittää toimistojaan houkutteleviksi hybridityöpaikoiksi, joissa työntekijät viihtyvät ja voivat hyvin.
Sofia Viotti antaa työnantajille vinkkejä työntekijöiden mielen hyvinvoinnin tukemiseen.
– Me psykologit voimme kertoa ihmisen toiminnan perusperiaatteista tai antaa vinkkejä, miten pitää huolta itsestään, miten selvitä stressistä tai miten päästä eroon huonoista käyttäytymismalleista, kuten asioiden lykkäämisestä. Näiden asioiden ymmärtäminen on tällä hetkellä hieman liikaa yksilön omalla vastuulla. Olisi organisaation edun mukaista tarjota siihen liittyvää tietoa työvälineeksi samalla tavalla, kuin työntekijöille tarjotaan käyttöön tietokone.
– Tärkeintä on se, että työnantaja ei yritä arvailla, mitä ihmisten hyvinvointiin tarvitaan. Esihenkilöt ovat usein arkoja kysymään, koska he pelkäävät, etteivät he pysty tarjoamaan työntekijän toivomaa ratkaisua. Kannattaa kuitenkin uskaltaa kysyä – ja tehdä se riittävän usein. Työntekijän tilanne voi muuttua niin, että se mikä toimi puoli vuotta sitten, ei enää toimi, Viotti sanoo.
Työnantajat kokevat, että työntekijöitä on vaikea houkutella takaisin toimistoon. Toimiston houkuttelevuuden lisääminen rajallisilla resursseilla voi olla haastavaa, mutta lisäksi työnantajien on huolehdittava myös työntekijöiden mielen hyvinvoinnista työaikana – myös silloin, kun he työskentelevät kotoa käsin.
Ei ole olemassa yleispätevää ratkaisua
Sofia Viotti kehottaa päästämään irti ajatuksesta, että yksi ratkaisu sopisi kaikille.
– Kun käydään keskustelua siitä, mikä lisäisi työntekijöiden hyvinvointia, vastaus tuskin on uudet kalusteet tai seinien maalaus, vaan todennäköisemmin yhteisöllisyyden tunne tai se, että toimistolla olo tuntuu merkitykselliseltä.
Pandemiavuosien aikana monet huomasivat, että kotona työskentely helpotti lastenhoidosta, liikuntaharrastuksista ja kotitöistä koostuvaa arjen palapeliä. Jatkuva etätyö ei kuitenkaan ole kaikkien työntekijöiden unelma kaikissa elämantilanteissa.
– Jos olet juuri muuttanut uuteen kaupunkiin tai aloittanut uudessa työpaikassa, ei kotona työskentely ole välttämättä ollenkaan houkuttelevaa. Tärkeää on valinnanvapaus ja se, että voi liittyä sosiaaliseen yhteisöön silloin, kun itse sitä tarvitsee.
Sofia Viottin vinkit työnantajille
- Kommunikoi avoimesti ja ota selvää, miten työntekijäsi voivat. Esihenkilönä sinun on itse näytettävä esimerkkiä ja kerrottava avoimesti, miten sinä voit ja mitkä tekijät vointiisi vaikuttavat.
- On tärkeää pitää taukoja työpäivän aikana. Kannusta myös työntekijöitäsi kohtuulliseen työtahtiin ja säännöllisiin taukoihin.
- Osoita luottamusta työntekijöitäsi kohtaan. Pandemiavuodet näyttivät meille, että työntekijät tekevät kyllä työnsä kotona työskennellessäänkin. Sinun työtäsi on työntekijöiden tukeminen parhaalla mahdollisella tavalla.
- Ota kotoa käsin työskentelevät mukaan sosiaaliseen yhteisöön kutsumalla heidät vapaamuotoisiin tapaamisiin, kuten virtuaalikahveille ja toimiston after work -tilaisuuksiin.
- Luo ilmapiiri, jossa työntekijät haluavat tavata toisiaan. Aseta läsnäkokouksille selkeät tavoitteet ja lisää kokouksiin jokin yhteisöllinen elementti, kuten yhteinen aamiainen.
Sofia Viotti
Sofia Viotti on opiskellut kognitiivista käyttäytymisterapiaa Uppsalan yliopistossa, ja hänellä on vastaanotto Tukholmassa. Hän toimii myös joogaohjaajana ja luennoitsijana, ja hän on kirjoittanut kaksi itsetuntemusta, suorituskykyä ja stressiä käsittelevää kirjaa. Viotti kouluttaa organisaatioita, ja hänen asiakkaitaan ovat muun muassa Coop, Ikea, Karoliininen instituutti ja Ruotsin sosiaalipalvelut.