Ole utelias!

Mutta jos liikeideana ei ole leikki vaan jotain paljon kuivempaa ja tylsempää, miten silloin tullaan innovatiivisiksi? Magnus Göranssonin mukaan leikkisyydelle on oltava tilaa kaikissa palavereissa ja yritystapahtumissa, ja sillä on oltava johdon siunaus. 

– Silloin uskalletaan leikitellä, keksiä tuoreita ideoita, pukeutua värikkäästi ja tehdä asioita eri tavalla. 

Yrityksen innovatiivisuuden edellytyksenä on myös se, että yrityskulttuuriin luodaan mekanismeja, jotka rohkaisevat henkilöstöä innovointiin. 

– Työntekijöiden ei pitäisi olla peloissaan nolojen ideoiden heittelystä, vaan luottaa siihen, että se on hyväksi omalle uralle. Monia kuitenkin pelottaa johdon suhtautuminen. "Jos idea ei ole alkujaan järjetön, se on toivoton", Göransson toteaa Einsteinia mukaillen. 

Magnus Göranssonin mukaan innovatiivisen työympäristön luominen ei vaadi kalliita remontteja. Tarvitaan vain yksi sana: JA. Hän käyttää siitä nimitystä ”the million dollar word”.

– Innovointi ei ole herkkien hommaa. Se vaatii paksunahkaisen ihmisen, joka kestää kuulla, että "idea on surkea", "ei tule onnistumaan", "tuota on jo kokeiltu" ja "kilpailijamme ovat testanneet sitä, mutta mönkään meni". Uusien ehdotusten tekijä saa vastaansa ryöpyn kielteisiä ja vähätteleviä kommentteja, jotka alkavat aina sanoilla "mutta siitä tulee liian kallista" tai "mutta siitä ei tule mitään". 

– Jos sanot "mutta", silloin murskaat idean. Jos taas vaihdat tilalle sanan "ja", silloin kehittelet ideaa eteenpäin ja koko dynamiikka muuttuu. 

– Luovassa yrityskulttuurissa porukka ei sano "mutta se ei toimi" vaan "ja tällä tavoin ideasta tulee vieläkin parempi" tai "jos lisäämme vielä tämän jutun, se on kilpailijoiden menoa", Magnus Göransson havainnollistaa. 

Jos uskaltaa olla innovatiivinen, pitää myös uskaltaa epäonnistua. Jos hyvin käy, sadasta projektista ehkä 25 läpäisee innovaatioprosessin ja poikii jotakin. Niistä vain kymmenen on aidosti arvokkaita ja patentoinnin arvoisia, jolloin ideasta tulee myös taloudellisesti arvokas. 

– Olen luonut 33 patenttia, eli olen epäonnistunut 1200 kertaa. Pitää uskaltaa epäonnistua ja olla tavattoman sitkeä, jotta epäonnistumisista ei tulisi murskaavia. 

Salaisuutena on se, että pysyy uteliaana ja tuulettaa omaa ajattelua. Menestys taas ei näytä aina silti kuin luulisi. 

– Tein kerran konsulttina projektin, joka meni täysin metsään. Asiakkaana ollut lääketeknologiayritys kieltäytyi maksamasta, kun en kerran toimittanut heidän haluamaansa lopputulosta. Se otti koville. 15 vuotta myöhemmin konsultoin taas samaa firmaa ja ajattelin vain, että toivottavasti he eivät muista sitä projektia, koska muuten olen mennyttä, Magnus Göransson kertoo. 

Asiakkaan luona ollessaan hän näki seinällä taulun ja tajusi, että se oli hänen tekemänsä luonnos, jonka asiakas oli hylännyt. Hän ei paljastanut luonnosta omakseen vaan kehui taulua varovasti. Asiakas vastasi: "Meillä on ollut tuo luonnos vuosikausia. Idea on älytön ja tosi kaukana ajattelutavastamme. Pidämme sitä esillä siksi, että muistaisimme ajatella älyttömiä ja haastaa asioita.". 

– Vaikka kaikki meni penkin alle, projektista tuli silti menestys, ja innovaatio jatkaa elämäänsä toisessa muodossa, Göransson sanoo. 

Uteliaisuutta, leikkisyyttä ja luovuutta ruokkivassa ilmapiirissä ja työympäristössä ei siis ole kyse siitä, että toimistolla olisi liukumäkiä ja pingispöytiä. Pikemminkin kyse on siitä, että tilassa on oikeat ihmiset. 

– Mahtavat tyypit ovat tärkeämpiä kuin mahtavat tilat! Ideoita ei tule yhtään enempää, vaikka tila olisikin oranssi. Ratkaisevaa on, että tilassa on lupa sanoa kaikkea ja mutta-sana korvataan sanalla ja. 

Magnus Göransson rohkaisee myös väärinkäsityksiin, ovathan ne sanonnankin mukana kaikkien keksintöjen äiti. 

– Kun joku ymmärtää idean väärin mutta onnistuu silti luomaan siitä loogisen version päässään, lopputuloksesta voi tulla kiinnostava, Göransson sanoo. 

Innovoinnin kannalta yllättävän tärkeä asia on tiimien rakenne. Uteliaisuuden ja innovatiivisuuden perustana on kyky nähdä yllättäviä yhtymäkohtia, joten Magnus Göransson neuvookin lisäämään tiimien monimuotoisuutta. Tarvitaan erilaisia taustoja, tutkintoja, osaajia ja persoonia. 

– Pahinta on, jos jengi ajattelee samalla tavalla ja on kaikesta yhtä mieltä. Ottakaa mukaan tyyppejä, joilla ei ole aavistustakaan siitä, mitä te teette! Jos olette kehittämässä uutta konetta keuhkojensiirtoa varten, ottakaa mukaan kokki, jolla on ihan eri viitekehys kuin muilla huoneessa olevilla. Se on tarpeen omien viitekehysten laajentamiseksi. 

Uutinen

Utelias työntekijä on kullan arvoinen

Uteliaisuus on tutkimusten mukaan tärkeä tulevaisuustaito työelämässä ja samalla yritysten mahdollinen menestystekijä. 

"En ole erityisen lahjakas. Olen ainoastaan intohimoisen utelias." Näissä Albert Einsteinin sanoissa piilee totuuden siemen. Uteliaisuus on nimittäin tärkeä motivaatiotekijä ja edellytys uuden tiedon omaksumiselle. 

Useimpia historian suuria innovaatioita ja keksintöjä yhdistää yksi asia: ne ovat tulosta uteliaisuudesta, joka käy käsi kädessä innostuksen kanssa. Se taas parantaa oppimista ja muistia. Tutkimukset osoittavat, että henkilöstönsä uteliaisuutta ruokkiva yritys suoriutuu ja sopeutuu muita paremmin. 

Mistä se johtuu? Siitä, että utelias ja innokas ihminen on muita aloitteellisempi. Ehkä juuri tämä selittää sitä, miksi yritykset kaipaavat työpaikkailmoituksissa koko ajan enemmän uteliaita työntekijöitä. Norjan suurimpiin rekrytointiportaaleihin kuuluva finn.no on tehnyt analyysin, jonka mukaan uteliaisuus-sanan käyttö on lisääntynyt työpaikkailmoituksissa 150 prosenttia viime vuosina. Uteliaisuus on toisin sanoen persoonallisuuden piirre, jota yritykset arvostavat yhä enemmän. 

Suuri osa arjen työstä menee tuttua latua. Tämä on tehokasta ja säästää energiaa mutta hillitsee samalla sisäistä uteliaisuuttamme. Työntekijä, joka esittää uteliaita kysymyksiä ja ehdottelee uusia ratkaisuja, voi siksi olla työnantajalle kullan arvoinen. Uteliaat ihmiset suhtautuvat myös muita myönteisemmin muutoksiin, mikä onkin tarpeen jatkuvasti muuttuvilla ja kehittyvillä työmarkkinoilla. 

Lähteet: Harvard Business review (hbr.org), sonat.no, utforsksinnet.no