Kestävyydestä ja vastuullisuudesta puhuttaessa viitataan yleensä ekosysteemeihin. Kun ekosysteemien osat vaarantuvat, seurauksena on usein systeemien hyvinvoinnin romahtaminen. Kaikkien pienten ja suurten elinkiertojen ylläpitäminen on välttämätöntä maapallon tulevaisuuden turvaamiseksi. Tämä vastuu seuraa meitä myös urbaaneihin ekosysteemeihin, joita ihminen on rakentanut kaupunkeihin, koteihin ja työpaikoille.
– Nyt on alettu ymmärtää ihan uudella tavalla se, että vastuullisuus pitää varmistaa myös työympäristöissä. Asiakkaiden tiedostavuus näkyy meilläkin, sillä kiinteistöpäälliköt määrittelevät ongelmia ihan eri tavalla kuin ennen. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että sijoittajat ovat ymmärtäneet vastuullisuustyön kannattavan. Toisena syynä on se, että ihmiset ovat ylipäätään oppineet ottamaan vastuuta. Työmarkkinoille on myös tulossa upouusi sukupolvi, joka asettaa työnantajilleen vastuullisuusvaatimuksia, Zacharakis kertoo.
Eleftherios Zacharakis on yhdyskuntarakentamisen asiantuntijayritys WSP:n vastuullisuuskonsultti, ja International WELL Building Institute (IWBI) on nimittänyt hänet myös WELL-asiantuntijaksi.
– Uusien toimistorakennusten suunnittelussa on pitkään keskitytty energiatehokkuuteen. Nyt on alettu ymmärtää, että myös terveysasiat voivat kirittää kehitystä. Tähän ovat vaikuttaneet koko ajan yleistyvät WELL- ja Fitwel-standardit (rakennusten uusi kansainvälinen luokitusjärjestelmä, joka edistää työterveyttä ja -hyvinvointia). Viime vuosina on alettu puhua yhä enemmän toimitilastrategiasta, jossa nivotaan yhteen sosiaalipsykologiset näkökohdat ja rakennuksen fyysiset ominaisuudet ja muokataan niiden pohjalta digitaalista käyttäjäkokemusta. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat siihen, miten hyvin toimitiloissa viihdytään ja suoriudutaan.
Eleftherios Zacharakis kertoo myös, että monen yrityksen suurin haaste on omien tarpeiden tiedostaminen. Olosuhteiden muuttumiseen liittyviä riskejä ei myöskään osata arvioida. Taloudellinen kestävyys tapaa usein korostua, mutta fakta on, että organisaation kokonaiskustannuksista noin 1–2 prosenttia syntyy energiasta ja 8–10 prosenttia vuokrasta. Loput ovat henkilöstökuluja. Yhä useampi kiinteistöpäällikkö ja päättäjä alkaa ymmärtää, että suurin säästö voidaan saavuttaa panostamalla nimenomaan henkilöstön hyvinvointiin. Ennen WELL-sertifikaatin tavoittelua pitää kuitenkin käydä oma yritys kamman kanssa läpi ja tiedostaa sen todelliset tarpeet.
– Tapaan sanoa asiakkailleni, että sertifiointi ei ole tavoite vaan työkalu. Tavoitteen edistämiseksi on tiedettävä, mikä on kiinnostavaa oman itsen ja omien visioiden kannalta, Eleftherios summaa.
MIKÄ IHMEEN WELL?
WELL Building Standard on ensimmäinen kansainvälinen luokitusjärjestelmä, joka keskittyy rakennusten käyttäjien hyvinvointiin. Tähän työterveyttä ja työhyvinvointia edistävään järjestelmään on rekisteröitynyt tähän mennessä yli 250 hanketta, ja sertifikaatin on saanut 7 rakennusta. WELL perustuu seitsemään hyvinvointi- ja tuottavuustekijään: ilma, vesi, valo, mieli, ravitsemus, kuntoilu ja viihtyisyys.